Heinäkuu – Kuhinaa ja kuunareita

Heinäkuu on saaristossa, kuten muuallakin Suomessa, se suosituin lomakuukausi. Kuhinaa on, säästä hieman riippuen toki ja parhaat palvelut, retket ja muut ajanvietteet ovat parhaiten saatavilla.

Mielenkiintoisia käyntikohteita riittää saaristossa ja tänä kesänä kävimme vierailulla Bengtskärin majakalla Hiittisissä, Örön linnakesaarella Jahti Eugenian kyydissä sekä saimme nauttia Kaljaasi Albanuksen pehmeästä kyydistä Tall Ships Race -tapahtuman yhteydessä.

Bengtskärin majakka on todella käymisen arvoinen kohde. Pienellä, muhkeakallioisella saarella, säiden armoilla seisoo komea kivimajakka. Pienestä koostaan huolimatta, saarella riittää kuvattavaa ja ihasteltavaa päiväretken ajaksi. Yöpyessä aika toki saattaisi tulla pitkäksi, mutta toisaalta paikassa varmasti hermo lepää retriittityyliin. Bengtskäriin pääse kesällä Kasnäsistä (ja Hangosta) mm. Wilsonin aluksilla.

Itse kävimme Loistoreitin, jolla pysähdytään lounaalla Rosalan viikinkikylässä. Viikinkikylä on ihan mielenkiintoinen kokemus, kalakeitto oli paikallisista ahvenista tehty, päällikön hallissa oli aitoa tunnelmaa ja lapsilla on varmasti hauskaa kokeilla viikinkien vermeitä ja leikkiä pehmomiekoilla. Muutama seikka kuitenkin kaipasi kipeästi päivittämistä, kuten videopresentaatio ja varusnäyttely.

Kesän toisen kohdevierailumme teimme Örön linnakesaarelle, jossa olen itse useamman kerran jo käynyt, mutta perinnepurjealuksella risteily toi taas retkeen uutta. Purjealus kulkee vähän moottorivenettä hitaammin, moottorillakin, mutta hyvät näkymät merelle ja hyvä tunnelma tekivät matkanteosta mukavaa.

Eugenian kanssa opastukset keskittyivät historiaan ja tykkeihin, luonto-opastus oli vähäisempää, mikä ei meitä haitannut. Saimme enemmän aikaa kiertää saarella vapaasti, joka sopi etenkin näin useampaan kertaan saarella käyneelle oikein hyvin. Luontopolkuja saarella kuitenkin on se 20 km. Kalakeittoateria aluksella oli oikein maukas, ja parhaiten maistuivat kauniit merinäkymät ja auringon lämmittämän kallio, jolla evämme söimme.

Tuulta paluumatkalla ei oikein riittänyt, mutta oli mukava kuitenkin nähdä purjeet nostettavan ja hetken aikaa pullistelevan. Paluumatka tehtiin kuitenkin käytännössä moottorilla.

Kaljaasi Albanuksen Tall Ships Race -purjehduksella parasta antia olikin juuri aito purjehtiminen, sillä tuulta saatiin juuri riittävästi, että alus lähti tutusti kallistumaan ja surffaamaan aalloilla. Maihin ei noustu, vaan käytiin Airistolla kääntymässä ja palattiin takaisin kuhisevaan Aurajokeen. Paluumatkalla oli luvassa erikoisherkkua, Kalakavereiden banjisti Akusti soitti ja lauloi meille sympaattisia kalastusaiheisia kappaleita. Harmi ettei Tall Ships Race ole useammin!

-Johanna

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s