Kirkas jäinen huomen

Talviauringon peilautuessa meren uuteen kirkkaaseen jääkatteeseen kääntyy katse taaksepäin. Kulunut vuosi on muuttanut monta asiaa ja meillä Saaristovarauksella on ollut haasteellista pysyä kaikessa mukana. Vuosi sitten seurattiin, kuinka COVID-19 pandemia eteni kovaa vauhtia maailmalla. Huoli  tulevaisuudesta ja turvallisuudesta hiipi allekirjoittaneella yöuniinkin. Opettelimme pitämään saarellakin etäisyyttä sekä siivoamaan ja desinfioimaan entistä paremmin. Erilaiset rajoitukset muuttivat matkailua rajusti ja suunnittelimme jo varattuja matkoja uudelleen, siirsimme kevään ryhmien tuloa loppukesään vain peruaksemme ne uudelleen. Nyt jännitämme rokotusten etenemistä ja virusmuunnosten leviämistä. Milloin voimme palata normaaliin, sitä ei kukaan vielä tiedä.

Yllättävästi monet uudet kotimaiset matkailijat löysivät viime vuonna saariston. Tästä olemme todella iloisia! Veneilykausi alkoi ennätysaikaisin ja jatkui pitkälle syksyyn ja ihmiset viihtyivät mökeillä, viihtyvät edelleenkin. Kauan haaveiltu ympärivuotinen sesonki näyttää nyt viimein mahdolliselta. Tapahtuma on luonnollinen koska tila ja oma rauha merkitsee nyt turvallisuutta ja luonnon läheisyys hyvinvointia. Saariston Rengastielle tuli heinäkuusssa yhtäkkiä suorastaan väenryntäys, jota kukaan ei ollut osannut odottaa. Se oli onneksi hetkellinen ja kaikki sujui sutjakkaasti siitä eteenpäin. Mielestäni matkailijoilla oli myös ilmassa vähemmän lomastressiä kuin tavallisesti. Matkaa varten oli varattu enemmän aikaa ja muistan useita mukavia juttutuokioita Vänön vieraiden kanssa; onkireissuilla, uimarannalla tai mustikkametsässä. Tällainen hitaampi tyyli sopii kyllä parhaiten saaristoon.

Kun itse asuu Vänön kaltaisella saarella, jossa on vain muutama asukas ympäri vuoden, on varsin piristävää, että etätöiden yleistyttyä monet ovat tulleet tänne töihin. Heille se merkitsee rauhaa keskittyä ja ulkoilla vapaa-aikana ja meille on mukava tietää, että täällä on muitakin; tavata lenkkipolulla ja vaihtaa kuulumisia. Moni ei ehkä ajattele, että vierailut vaikuttavat myös yhteysaluksen käyttäjätilastoon ja varmistaa palvelun säilymisen ympäri vuoden. Saaristossa välttämätön infrastruktuuri ja luonnon monimuotoisuus ovat molemmat herkkiä häiriöille.

Luonnon kiertokulkua seuraamme täällä päivittäin. Meillä on metsäjäniksiä, joiden pelkäsimme katoavan saarelta kokonaan. Ne vaihtoivat aikaisemmasta ruskeasta turkista valkoiseen talviturkkiin varmaankin jonkin geenperimään kirjoitetun ikiaikaisen tiedon pohjalta, vaikka ympäristönä oli vihreät pellot ja katajapensaat. Niistä tuli helppo saalis merikotkille ja muille pedoille. Nyt kuitenkin hangella näkyy runsaasti erikokoisia jäniksen jälkiä. Asia on kunnossa. Nyt kotkat ovat siirtyneet ruokailemaan jään reunalle, jossa sorsat kyhjöttävät mustana kasana lakkaamatta juoruten. Jäihin jääneet joutsenet ovat jälkiruokana kotkille, mutta mietityttää kuitenkin, onko jopa 7 merikotkaa kerrallaan jo liikaa?

Aurinkoa on nyt jo runsaasti tarjolla ja päivä jo pitkä. Jokainen mahdollisuus nauttia ulkoilusta kannattaa nyt käyttää ja iloita ihanasta luonnostamme. Kevättalven hienoja kokemuksia ovat myös kirkkaat tähtitaivaat ja pöllöjen kuuntelu pimeässä. Saaristossa saa kokea olevansa osa luontoa ja se antaa meille voimia kohdata ulkoisia haasteita.

-Pirjo, Vänö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s